小浪の物語 ^^

Päivystämässä

2009-10-27T03:32:00.002+02:00

Öitä vaan kaikille! 4.38 on kello ja nyt on tullut sellainen puoltoista tuntia oltua jo hereillä päivystämässä täällä yksikössä. Aseet on tullut laskettua ja ovet tarkastettua jne. Spollet ei oo tänä yönä ainakaan tässä mun aikana nyt vielä käyneet tarkistamassa mitään. Musiikkia oon kuunnellut ja nyt kun yöllä kerrankin toimii netti ihan mahtavasti niin latasinpa tossa uuden FMA:n jaksonkin ja katoin senkin.. :D Toki oon suklaata syönyt ja Batterya juonut myös. Ihan mukavaahan tämä päivystäminen sinänsä on kunhan on tää läppäri tässä vain ^^ (Ihanat nykyajan helpotukset :p )

Tosiaan tuossa viime viestissä puhuin tästä tulevasta niin, että olisi vaikeaa aikaa tulossa enkä oikein täsmentänyt tähän mitään.. Tämä ja seuraava viikko on sinänsä helppoja vielä. Noin 5 päivää ollaan leireillä yhteensä ja aika paljon on vielä lomiakin. Mutta ensi viikon viikonlopun jälkeen sitten loppuukin tämmöinen mukava oleminen.. ELi leireily alkaa sitten ihan tosissaan.. On Aselajiharjoitusta ja ohjusharjoitusta ja jääkäriharjoitusta... ja 4 viikkoa putkeen täällä ilman yhtiäkään lomia....Sitten on lyhyt viikonloppuvapaa (pe-su) ja maanantaina alkaakin sitten ihana AAPA-sotaharjoitus eli loppusota. se kestää vajaan kaksi viikkoa, jonka jälkeen intti onkin sitten käytännöllisesti katsoen ohi. Alkaa joululoma ja niin poispäin..... Tänään päivemmällä kun oli aikaa niin mietin paljon sitäkin, että mitä sitä oikein sitten teen kun täältä intistä pois pääsen. Kirjoittelen siitä enemmän myöhemmin sitten pohdintojani, nyt on vielä vähän liian aikaista paljastaa mitään ja luoda turhaan epämääräisiä lupauksia tulevasta :p

Päivitystä~

2009-10-26T20:07:00.002+02:00

Heipähei vaan kaikille! :D Eipä ole tullut aikoihin kirjoiteltua tänne mitään, mutta tosiaan varmaan kaikille ihan ymmärrettävistä syistä. Elikä on tämä armeija vienyt niin paljon energiaa ja voimaa ja aikaa, että ei todellakaan ole ollenkaan kiinnostanut tämä blogin päivitys koskaan enkä lupaa tapojani parantaa :D Sen verran kovaa harjoitusta on tuleva tuova tullessaan.

Hmm.. Milläköhän aloittaisin. 74 aamua on inttiä nyt edessä ja syy siihen, miksi tänään innostuin kirjoittamaan blogia on yksinkertainen: Minulla on aikaa! :D

Kun tässähän nyt kävi niinkin mukavasti, että minut tuossa muutama viikko sitten valittiin (pakotettiin) tällaiselle ITKK(Ilmatorjuntakonekivääri 12,7)-kurssille, joka aluksi vaikutti aivan kamalalta asialta. Sanottiin, että lomia palaa ja näytti jopa siltä, että meillä tulisi olemaan 6 viikon gines täällä jne. Kunnes sitten viime viikolla meille kerrottiin, että kun muut menee JK2-harjoitusleirille (ma-to), meillä on ITKK-ammuntaa Vuosangassa (ti-ke) ja näin ollen me muutamat harvat ei olla ollenkaan maanantaina eikä torstaina leireillä :D Tästä on sitten seurannut se, että meillä on käytännössä ollut vapaapäivä koko päivän. :) Tosin haittapuolena mainittakoon se, että viikonloppuvapaa on nyt vain pe-la mittainen ja sunnuntaina lähdetään sitten Rovajärvelle kolmen päivän ampumaleirille ampumaan ilmamaaleja.. Joka tosin sekin voi olla ihan mukavaa.. Ilmassa lennätetään lennokkeja, joita me sitten ammumme :P Ei kuulosta sekään kovin pahalta :)

Elijoo.. Jotain voisin intistä ja näistä kokemuksista näin yleisesti kirjoittaa.

Tosiaankaan ei ihan mennyt niinkuin olin suunnitellut tämän jutun. "Oikealla asenteella voi olla ihan mukavaakin" jne.. Ei todellakaan näin. Sen voin kaikille sanoa jo valmiiksi, että asenteesta riippumatta hajoaminen on aivan varmaa ja että ei kukaan oikeasti voi muutaman täällä vietetyn viikon jälkeen enää haluta olla täällä yhtään sitä 180 aamua enempää :D Näinhän kävi siis itsellenikin (onneksi) ja nyt olen siis aivan täysin uuden ja upean ja mahtavan NLAW-joukkueen miehistössä joukkueenjohtajan lähettinä. (Ja kohta myös NLAW-joukkueen ITKK-miehenä) Käytännössä siis kannan LV241-radiota jatkuvasti leireillä selässäni ja juoksen joukkueenjohtajan perässä ja teen kaikkea mitä se käskee. Eipä siinä, toki osaan myös kaikki muut tehtävät eli voin tarvittaessa siirtyä ampujaksi ja pääsen sitten leikkimään ohjuksilla jne. mutta lähettinä on niin mukavaa, että enpä minä mitään ohjuksia enää tähän kaipaa :p

Tuleepa taas pitkän kirjoittamattomuushetken jälkeen huonoa tekstiä tänne vain.

Kohta on tosiaan Peruskoulutuskausi ja Erikoistumiskoulutuskausi takana ja kohta alkaa sitten tuo mukava J-Kausi eli "Jääkärinhajotuskausi", "Jäätävän hajottava kausi", "Jälkihajotuskausi..." (Joukkokoulutuskausi)

Olen tänään vielä yöpäivystäjänä 03-06, joten ehkä silloin kirjoittelen vielä jotain. Nyt pitää tosiaankin mennä jo suihkuun, että ehtii :)

Armeijaan!

2009-07-13T10:43:00.002+03:00

Noniin. Nyt on viimeinen vapaa aamu. Kello on jo paljon ja kohta täytyykin jo lähteä kohti varuskuntaa.. Elikä siis tulin eilen tänne Kajaaniin junalla Nikon luokse ja menimme sitten pakollisen biliskierroken jälkeen melko piakkoin käymään Nikon porukoiden mökillä Oulujärven rannalla. Siellä oli hienoa. Saunottiin, uitiin, paistettiin makkaraa ja maissia ja lyötiin pikkukiviä pesäpallomailalla.. :D Nähtiin myös hirviä juoksentelemassa hakkuuaukiolla ja punatulkkukin tuli metsästä ulos tielle. Niitä en ookaan ennen kesällä nähnyt.. :p

Sitten illalla tultiin tänne Nikon kotiin, syötiin vielä iltapalaa ja alettiin leikata hiuksia. Siinä sitten sovittiin, että leikataan itsemme nyt jo kaljuiksi ja niinhän siinä sitten kävi, että oon nyt kalju :D Päänahka tuntuu karkealta hiekkapaperilta ja jotenkin kokoajan on kylmä olo päässä myös.. Ihan hassua kyllä, kun kaikki pyyhkeet ja paidat jää jumittamaan päähän kiinni eikä liiku mihinkään ellei niitä nosta suoraan ylös.. :D

Mutta tuota noin.. Siitä armeijasta.. Ajateltiin mennä sinne yhdeksi. Eli aikaa siihen on nyt noin kaksi(!!) tuntia.... Eilen tuli siellä mökillä rentouduttua niin hyvin, että lähes kokonaan sai unohdettua jo koko inttiin lähdön, mutta nyt se unohtaminen alkaa olla jo mahdotonta.. Se on menoa nyt, eikä mitään taida olla tehtävissä.. Pitää vain toivoa, että pääsee mukavaan tupaan ja että kaikki menee mukavasti :)

Kaksi ekaa viikkoa vähintään ollaan siis siellä täysin eristyksissä eikä päästä lähtemään yhtään mihinkään. Sitten toisena tai kolmantena viikonloppuna taidan päästä kotiin lomille.

Ja mitä nyt yleisesti tuosta intistä ajattelen nyt niin enpä tiedä.. Kyllä siitä selvitään ja mahdollisimman hauskaa pitää mennä pitämään, mutta saa nähdä. Ei nimittäin oikeasti osaa ollenkaan kuvitella, että millasta siellä on oleva :D
Ja sitten on vielä se aikakysymys. Haluanko olla puoli vuotta vai vuoden.. Tästäkin asiasta muuttuu mielipide joka toinen päivä.. :p Toisaalta pitää varautua siihen, että siellä tulee oltua koko vuosi ja toisaalta myös kiinnostaa Auk ja Ruk -hommat. Sitten taas kyllähän sitä pitää myöntää, että kaikista hienointa olis päästä sieltä puolessa vuodessa pois... :D Mutta saa nyt nähdä, minne päädyn ja miten pitkäksi aikaa... Oikeastaan kaikki muu kuitenkin käy paitsi kuskin hommat.. :D

Mutta joo. Nyt laitan facebookkiin kaljukuvia ja menen sitten syömään aamupalaa ja pakkaamaan laukun vielä viimeistä kertaa ja sitten alkaakin olla jo lähdön aika... O.o

Hyvästi!

2009-06-25T21:20:00.004+03:00

Lyhyt kertaus:

Pääsykokeiden jälkeen olivat yo-juhlat, jotka menivät oikein hienosti. Kiitos kaikille mukana olleille vieraille!

Menin sitten hautausmaille töihin 1.6. heti seuraavana maanantaina ja siellä on nyt tullut koko kesäkuu sitten puurrettua. Työt loppuu ens viikon tiistaina ^^
(Onpa aika menny taas nopeasti... vastahan mulla työt alko... :O )

18. päivä tuli tulokset Tampereelta lääkiksestä. En päässyt sisään vielä. Ilmeisesti lukemattomuuteni tuli liian hyvin ilmi kokeissa ;D

Juhannus vietettiin mökillä isolla porukalla. Paikalla olivat äiti, isi, Jetro, Lauri, Veera, Markus, Jarkko, Mari, Oiva, Laura ja Tomoko. Oli mukavaa, sain kolme haukea ja vaikka kuinka paljon pikkukaloja, jotka majailevat edelleen pakastimessamme...

Juhannuksen jälkeen onkin sitten vain tullut oltua töissätöissätöissä.... Ja nukuttua paljon toki myös. Nukuin eilen 4½ tunnin päiväunet ja samanpituiset yöunet :D

Tänään näin ekaa kertaa hautausmaalla ihan oikean kokonaisen pääkallon kun kaivoimme hautaa.... Aika pelottavaa on kyllä välillä tuolla työskenteleminen kun joutuu kovasti kohtaamaan näitä elämän realiteetteja ja sitten jos ajautuu ajatteluissaan liian pitkälle niin on tyhmää..

Mutta huomenna päästäänkin sitten leikkaamaan Jyväskylän vanhan hautausmaan Sankarihautojen päädyn puoleista pensasaitaa koko päiväksi.. Siitä mahtaa tulla aika hauska kokemus kun lämmöt nousee 30 asteeseen, painava kone rasittaa hartioita ja käsiä ja vaikka mitä muuta... <3 Aurinkokin taitaa paistaa sinne koko työajan ajan oikein mukavan paahtavasti ^^

Tässä kesäkuun aikana sain myös kaks pakettia Etelä-Koreasta. Toinen oli täynnä suklaata ja semmosta. Toinen oli vähän monipuolisemmin varustettu. Siellä oli Nuudeleita, perinteisiä keksejä, merilevää, inkivääriteetä <3 , suklaatikkuja, hieno bambuinen viuhka ja banaaninaksuja Oivalle. :)

Kaiken tämän lisäksi on tullu pari kertaa käytyä Puukoilla Muuratsalossa pelaamassa jalkapalloa Teemun, Tonin, Tatun ja Tuuren kanssa sekä uitua ja saunottua ja näin..

Hmm.. Huomisen jälkeen enää 2 päivää töitä.. Sitten alkaa autokoulun 2. vaihe, jonka loputtua 10. päivä, alkaakin 13. päivä jo intti.. Siellä tulee varmaan ihan mukavaa olemaan :) Näin toivotaan :D

Valintakoe

2009-05-28T23:24:00.002+03:00

Heräsin aamulla jo ennen kukonlaulua klo. 5.15. Aurinko paistoi suoraan sänkyyni kirkkaan kirkkaalta taivaalta ja aloin valmistautua lähtöön. Söin pikaisesti aamupalan, join teetä ja söin leipää ja mysliä jne. Sitten keräsin kimpsuni ja kampsuni ja lähdin ajelemaan kohti Mustalampea (nyt muistin mystisen paikan nimenkin), josta nappasin Eetun mukaani reissuun. Matka meni mukavasti kun ajoimme pois päin nousevasta Auringosta. Suomen kesäiset aamumaisemat olivat ihanan kauniita ja matkanteko sujui mukavan leppoisasti jutellessa ja kuulumisia vaihdellen.

Kunnes.....

Olimme jo Tampereella ajamassa Teiskontietä (4-kaistainen tie) pitkin kohti keskustaa kun yllättäen takanamme oleva pakettiauto tööttäsi meille. Ihmettelimme, että mitä ihmettä se siellä tööttäilee. Sitten auto tuli rinnalle ja sisältä matkustajat osoittivat taaksepäin. Ikäänkuin autossamme olisi takapäässä jotakin vialla. Ihmettelimme, että mikä kumma siellä voisi olla vialla kun auto kulkee mukavan tasaisesti eteenpäin ja kaikki tuntuu olevan kunnossa. Pysähdyimme sitten liikennevaloihin ja toisesta autosta ikkunasta meille huudettiin: "Teiltä tippu rekisterikilpi!!" Oltiin Eetun kanssa aika ällikällä lyötyjä: "miten se nyt voi sieltä tippua?!" :D Ei muuta kuin U-käännös vain ja lähimmälle huoltoasemalle ja rekkaria etsimään... Kävelimme siinä sitten tien viertä vartin verran suunnilleen, kunnes tien reunalla näkyi jotakin ohutta ja valkoista.. Siinähän se kilpi sitten makoili tyytyväisenä :D Ei muutakuin takaisin auton luo, kilpi sisälle ja matkaan. Olimme onneksi varanneet noin tunnin ylimääräistä aikaa, joten ehdimme hyvin pääsykokeisiin.

Pääsykokeet.. Menimme sisään luentosaliin. Tunnelma oli aika jännittynyt, mutta mulla oli aika rento olo kokoajan. En erityisemmin stressannut siitä, mitä tuleman pitää. Tiesin, että en oo lukenut tarpeeksi ja sen sitten sain huomatakin. Kokeen alussa oli pitkä aineisto, jossa oli jonkinlainen tutkimus saunomisen vaikutuksista elimistöön. Ja tämä aihe sitten kestikin koko kokeen loppuun. Kaikki 11 tehtävää käsittelivät jollakin tasolla saunomista ja sen vaikutuksia kehoon. Eli jos olisin lukenut Galenoksesta tarkasti osion "lämmönsäätely", olisin osannut kokeessa kaiken tarpeellisen. (no ei nyt ihan näin, mutta kuitenkin) Kokeen alue oli jotenkin ärsyttävän suppea ja kokoajan tuntui, että "pitääkö tässä taas tätä samaa settiä kirjoittaa tähän..?" No jokatapauksessa koe tuntui menevän jopa ihan yllättävän hyvin. Sain tehtäviä tehtyä ja moniin sain jopa ihan mukaviakin vastauksia.

En kuitenkaan usko, että tällä panoksella vielä sisään pääsee. Sainpa nyt kuitenkin hyvän maistiaisen siitä, millainen on kokeen vaatimustaso ja eihän sitä koskaan tiedä jos sitä vaikka kävisi tuuri ja pääsisikin tällä kertaa jo sisään :)

Olin kokeessa koko sallitun ajan. Kahteen asti. Tapasimme Eetun kanssa yliopiston aulassa ja otimme mukaan myös erään toisen Jyväskyläläisen. Lähdimme kohti kotia ja pysähdyimme Orituvalle syömään pitsaa. ^^ Oikein maukasta oli se. Siitä sitten kuitenkin matka kotiin sujui loistavasti, mitä nyt muutamat hurjat sadekuurot välillä pudottivat ajovauhdin neljään kymppiin näkyvyyden pudotessa reiluhusti. Lopulta pääsin kuitenkin kotiin, söin siinä jotain ja painuin unille. Nukuinkin sitten puoli kuudesta yhdeksään asti päiväunia ja nyt on ilta mennyt erinäisissä merkeissä jotenkin kummasti ohi jo..... Taidan tästä painua pehkuihin ja herätä huomenna aikaisin jo ylös ^^ Öitä!

Testikoe

2009-05-27T22:54:00.006+03:00

Huomenna lähden vetämään elämäni ensimmäisen testipääsykokeen :D

Elikä siis meen kokeilemaan, että minkälainen on tunnelma lääkiksen pääsykokeissa. Oikein mukavata. Herätys on aamulla noin viiden aikaan ja siitä sitten lähtö 5.30 kohti jotain mystistä paikkaa täällä Jyväskylässä, josta nappaan Eetun mukaani samoihin kokeisiin ja lähdemme ajelemaan kohti Tammerta.

Elikä mitään paineita nyt en ole näistä pääsykokeista sillain kunnolla kasannut, koska aikaa ei ole kunnolliseen lukemiseen ollut tarpeeksi ja olen touhunnut liikaa kaikkea muuta kivaa. :) Menenpähän vain katselemaan paikkoja ja tutustumaan tunnelmaan. Ja tuleepa nähtyä sitten enemmän tämmöisiä ehkä toivottavasti myös samanhenkisiä ihmisiä siellä. Jotenkin tosi siistiä se, että kun tässä muutaman vuoden päästä jonnekin varmasti pääsen opiskelemaan niin musta tulee sitten ihan oikea opiskelija :D Jännää....

Mutta nyt. Koska kello on jo paljon ja olen näin sekaisin ja huomenna on aikainen herätys enkä varmasti saa unta ennen kahta, menen nyt nukkumaan valmistautumaan ja ehkä tekemään jotain muutakin. Ajattelin, että tänään olisi hyvä päivä aloittaa korean opiskelu, että saisin täydelliseti kaiken Galenoksen tiedon ajettua aivoistani pois. Viimeiset rippeetkin ^^

Suomessa jälleen!

2009-05-24T23:48:00.003+03:00

10 päivää ehtikin näköjään tässä jo vierähtää edellisestä kirjoituksesta, vaikka tarkoituksena olikin kirjoittaa kyllä lähes joka päivä jotain, mutta en vain osannut. :D

Olen nyt siis jo takaisin Suomessa. Tulin tänne torstai-iltana Helsinki-Vantaan lentokentälle, jossa vaari olikin jo mukavasti odottamassa minua ja pääsin mummolaan syömään vielä pientä yöpalaa. Matka sujui hyvin vaikka meinasikin käydä aamulla melko köpelösti. Heräsin nimittäin aamulla aivan yllättäen outoon ajatukseen: "miksi mulla on kännykkä kädessä?" Siitä seurasi nopea oivallus siitä, miten olin varmaan unissani sammuttanut herätyskellon ja jatkanut unia ja kauhea ajatus siitä, miten paljon kello mahtoi jo oikein olla. Pomppasin pystyyn ja vilkaisin kelloa, joka onnekseni oli vasta 7 aamulla. Siitä tosin seurasi se, että en ehtinyt käymään meressä aamu-uinnilla enkä suihkussa ennen matkaa... Mutta ei se mitään. Lähdettiin siitä sitten kohti juna-asemaa Laurin, Veeran ja Markuksen kanssa. Markus siirrettiin suloisena pienenä nukkuvana pötkylänä rattaisiin ja se sai jatkaa uniaan melkein 5 minuutin ajan ennenkuin heräsi :D

Lauri, Veera ja Markus saattoivat minut aina lentoaseman lähtöselvitysportille asti, jossa sanoin heille: "näkemiin!" ja jatkoin matkaani kohti turvatarkastuksia. Onnistuin unohtamaan jotenkin kummasti kännykän taskuun kun menin metallinpaljastimen läpi.. Aika ainutkertaista. Mutta muuten ei ollut mitään ihmeempiä hämminkejä. Luin Malagan kentällä Galenosta ja odottelin koneeseen pääsyä 1½ tuntia suunnilleen. Sitten pääsimme viimeinkin koneeseen. British Airways oli lentoyhtiön nimi ja Boeing 757 oli lentokoneen malli. Sain siipi-ikkunapaikan 16F ja vieressäni oli tyhjä penkki ja sen vieressä ISO amerikkalainen mies. Koneessa oli hienot leveät nahkaistuimet ja ilmainen juomatarjoilu ja pieni välipalatarjoilu = brittiläinen sandwich, joka oli oikein maukasta. Kolme tuntia meni mukavasti videoita katsellen. Sitten aloitimme laskeutumisen Heathrown kentälle Lontooseen. Saimme kierrellä pari kertaa kenttää ympäri ruuhkan vuoksi ja kun lopulta laskeuduimme, osui kone niin kovasti kiitorataan, että lähes kaikki matkustajat huudahtivat kauhuissaan, luoden koneeseen mielenkiintoisen yhtenäispelästymisäännähdyksen.

No siitä sitten menimme Heathrown kentälle ja uuteen turvatarkastukseen.. Olin 3-terminaalissa ja kun astuin sisään odotusaulaan, tuntui kuin olisin astunut sisään vilkkaaseen muurahaispesään. Ihmisiä meni ja tuli ja juoksi ja käveli ja hyvä ettei kontannutkin. Tutkin paikkaa mielenkiinnolla ja paljastuikin, että jo pelkkä tax free -alue oli jo pienen ostoskeskuksen kokoinen ja että odotusaulojakin oli ainakin kolme. Siellä sitten odottelin 5 tuntia seuraavan koneen lähtöä välillä paikkaani vaihdellen. Täytyy tässä välissä mainita, että minulta vietiin tosiaan lompakko Fuengirolan markkinoilla ja näin ollen ei sitten ollut minkäänlaista rahaa mukana ja jouduin kärsimään nälästä ja siitä tuskan tunteesta, kun ei ole mitään mahdollisuutta ostaa mitään senkaltaisessa ostosparatiisissa.....

Noh.. Oli miten oli. Lopulta koitti aika astua seuraavaan lentokoneeseen ja pian olinkin jo Suomessa. Oli kaunista ja ulkona oli ihanan viileää ja kesäisen tuoksuista. Ajeltiin vaarin kanssa mummolaan. Sain vihdoinkin jotain syödäkseni ja menin nukkumaan mukavaan valmiiksi laitettuun sänkyyn.. Kiitos siitä vaarille, että aina jaksaa olla hakemassa ja viemässä meitä lentokentälle! Se on aivan mahtavaa :)

Seuraavana päivänä eli perjantaina lähdinkin sitten ruoan syötyäni jo kohti Jyväskylää ja kotia. Menin junalla Leppävaarasta Jämsään, josta äiti ja isi sitten hakivat minut kotiin asti. En mennyt Jyväskylään asti, koska loppumatka olisi ollut bussikyydillä ja täten lippua ei voinut ostaa e-lippuna ja elämäni olisi ollut hankalaa jos olisin ostanut lipun Pasilasta, koska minulla ei ollut rahaa eikä mitään.... Niin näin sitten päädyimme tähän ratkaisuun, joka oli kyllä aivan loistava. :D (seliseli..olinpahan vain laiska enkä halunnut mennä bussilla)

Kotiin tullessani kaikki oli aivan ihanaa. Kodin tuoksu, ihana iso olohuone, piano, sauna, oma huone, lehdet puissa.... Kaikki oli mahtavaa ja kun tulin koneelle, tuntui näyttö tuntui suunnattoman suurelta. (10.2" vs. 19") Samoin kuin näppäimistö ja hiirikin.. Kaikki oli isoa ja sänky oli pehmeä ja mukava.. Pussilakanatkin on muuten mahtava keksintö ;) Kotona odotti myös ihana oma takapiha, jossa äiti ja iskä olivatkin saaneet kuukauden aikana aikaan vaikka kuinka paljon edistystä. Ennen matkaan lähtöä kylvämäni chilit olivat jo itäneet hyvin, kurpitsat alkavat olla jo jättimäisiä ja tomaatit ovat myös varsin mukavan kokoisia :) Kohta onkin jo varmaan aika viedä ne ulos karaistumaan ja viettämään kunnon kasvien elämää.

Viikonloppu onkin sitten mennyt täysin Suomen ihanuuteen totutellessa. Säät ovat olleet mahtavat ja aurinkoiset, eikä paluu Espanjasta ole tuntunut ollenkaan vaikealta. Tänäänkin oli parhaimmillaan ulkona 24 astetta lämmintä. Eli ei Lauri ja Veera mitään hätää ;) (paitsi että jos nää kesälämpötilat tästä vielä nousee niin teiän koti Fuengirolassa saattaa jäädä veden alle.... :( ei kyllä se 8. kerros....)

Kuitenkin siis. Tänään päätin aloittaa myös tämmöisen loistavan punnerrusohjelman ja samanaikaisesti tämmöisen yhtä hienon vatsalihasohjelman

Päätin myös ostaa tämmöiset kengät, jotta voin juosta ikäänkuin paljain jaloin. Kokeilin nimittäin paljain jaloin juoksua eilen ja se tuntui aivan mahtavalta. Kuin joku olisi jatkuvasti hieronut jalkapohjia juostessani. Se oli jotenkin terapeuttista ja tuntui tosi hyvältä jaloissa. Olen lukenut ja kuullut, että on paljon terveellisempää juosta ilman kenkiä. Siinä jalka toimii luonnollisella tavalla ja kaikki hyödyt jalkapohjan pikkulihaksista ja luista yms. jutuista tulee otettua paremmin irti. Tasapaino, astunta ja ketteryys kehittyvät samalla. Tiedäpä sitten siitä, mutta ainakin haluaisin päästä siitä juoksun aiheuttamasta jalkakivusta eroon ja ensimmäisen paljasjalkajuoksun jälkeen ei kipu ollut lainkaan niin paha kuin yleensä niin oletan, että tässä saattaa olla ratkaisu jalkavaivoihini. :)

Elikä joo, kova kuntotreeni on nyt päällä ja se näkyy sitten muussakin. Olen tehnyt pyörällä kovia treenejä eli käytännössä ajanut matkoja niin kovaa kuin pystyn ja aina maitohapoille asti. Joku asiasta tietävä kertokoon tästä lisää, mutta ymmärtääkseni tämän pitäisi polttaa runsaasti rasvaa. Treenin aikana kuluu tosin pelkkiä hiilihydraatteja, mutta treenin jälkeen elimistö ottaa palautumiseen ja soluvaurioiden korjaamiseen vaadittavan energian rasvavarastoista. Kätevää.

Ja tosiaan täytyypä tässä mainita, että pyörä on ihan mahtava keksintö. Sitä ei oikein tajua silloin, kun pyöräilee joka päivä 15 kilsaa kouluun ja takaisin, mutta kun on ilman pyörää kuukauden verran ja saa sen takaisin käyttöönsä, saa huomata, kuinka mahtava laite on kyseessä. Siis aivan loistava :D Jokainen miettiköön syitä pyörän loistavuuteen omissa päissään. Näin se nyt kuitenkin vain on. Yksityiskohdat jääköön pimentoon, mutta se nautinto, jonka jotenkin kummasti sain kun ensimmäisen kerran Espanjasta tulon jälkeen ajoin pyörällä, oli aivan huikean siisti. Kova vauhti, tuuli kasvoilla, suomen kesäyö...... Jee, kaikkia varmasti kiinnostaa :D

Mutta siis nyt on kuitenkin pari ekaa päivää mennyt ihan Suomea ihmetellessä. On tämä vaan aikamoinen mahtavan hieno paikka varsinkin kesällä ja varsinkin kuukauden poissaolon jälkeen. Piano on myös mahtava juttu ja sitä on tullut soiteltua melkoisen paljon tässä päivien aikana. Kuitenkin tässä palautumisessa ja ihmettelyssä on ollut se ongelma, että en ole lainkaan onnistunut koskemaan Galenokseen näiden päivien aikana ja sitä on vielä noin 300 sivua jäljellä ja pääsykokeet on jo torstaina... O_____O

Huomenna on kuitenkin sitten hieno päivä luvassa.. Pitää käydä poliisiasemalla selvittelemässä ajokorttihässäkkää, pankissa hakemassa verkkopankkitunnuksia, Kelalla hakemassa kelakorttia.. Elisa shopitissa hakemassa uutta sim-korttia...Ja kaikista tärkeimpänä koululla hakemassa Yo-kirjoitusten tuloksia!! Jännää.. :D

Kerronpa sitten huomisesta huomenna mutta eipä tässä nyt ihmeempiä. Elämä alkaa mukavasti lurpsahdella omiin lokosiinsa ja on ihanaa olla taas vapaa ja nuori ja vailla vastuuta pienistä lapsista. ^^ Ei pahalla Markus ja Artturi. Ootte ihania :)

En lupaa nyt mitään, mutta yritän kirjoittaa pari hauskaa päivätarinaa vielä tuolta Espanjan reissulta tänne jonnekin väleihin... Mutta vaihdan nyt blogin nimen johonkin toiseen, koska pakomatka on päättynyt ja riemuinen kotiinpaluukin on jo koettu.. Öhm. Mitenköhän olisi: "Kotiin, töihin ja inttiin" Mulla tulee tästä vaan mieleen hauska vanha vitsi: "Mikä on vuorikiipeilijä japaniksi?" -Kipusi,kapusi,putosi". Vitsi on tosin toimimaton, sillä japanissa ei varsinaisesti ole tavua "si" vaan se on pikemminkin "shi". Ja olen varma, että Jetron tekee vielä mieli korjata jotain joten siitä vaan :D Joku voisi myös kertoa, mikä vuorikiipeilijä on oikeasti japaniksi. ^^ Ja koska nyt on teksti näinkin hienoa ja kaunista niin taidanpa aivan suosiolla mennä nukkumaan :D

Ja tulipa taas piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä kirjoitus. :D Onnittelut, jos jaksoit lukea kerralla loppuun! ;)

Yleistä meininkiä

2009-05-14T21:14:00.002+03:00

Noniin... Nyt on vihdoinkin aika kirjoittaa blogia kunnolla. Yritin eilen, mutta siitä ei tullut mitään niin jätin koko homman sikseen ^^ Istun nyt ulkona auringon lämmittäessä mukavasti varpaitani ja poskeani ja uima-altaan kimallellessa vieressäni. Netti juuri ja juuri yltää tänne asti, joten on aika hienoa :D Ei tarvii nörätäkään tuolla sisällä, jos ei halua.

Viimeaikoina eli viimeisen viikon aikana ei hirveästi ole mitään ihmeitä tapahtunut. Päivät ovat menneet omalla rytmillään, meillä on ollut mielenkiintoisia keskusteluja iltaisin, aamulla olen herännyt lukemaan Galenosta jo puoli seitsämän aikoihin ja nyt on siis toinen kerta jo menossa ja oon noin 200 sivua lukenut. 630:stä...

Päivisin ollaan poikien kanssa käyty vähän milloin missäkin leikkimässä. Rannalla kaikista eniten. Yhtenä päivänä tehtiin Artturin kanssa rannalle niin syvä kuoppa, että sen pohjasta alkoi tulla vettä ^^ Tästäkös Artturi sitten innostui ja hyppäsi kuoppaan, jossa aikaa kuluikin sitten vähintään seuraavat puolitoista tuntia..

Lähettäjä Random

Markus haahuili siinä ympärillä, katseli merta kauhuissaan ja veteli minua mukanaan milloin minnekin. Tosin Markuksen meripelko, josta en liene edes maininnut(?), on alkanut pikkuhiljaa kadota, kun se on nähnyt meidän muiden uivan meressä ja pitävän siellä hauskaa :)

Lähettäjä Random

Kuoppapäivän jälkeisenä päivänä Artturi halusi taas uudestaan kaivaa niin ison kuopan, että sieltä pohjasta tulee vettä, joten menimme aamulla samaan paikkaan ja aloin kaivaa kuoppaa. Jonkin aikaa kaivettuani Markus hyppäsi kuoppaan, joten aloin kaivaa viereen toista kuoppaa.. Ei mennyt aikaakaan kun Artturi halusi hypätä sinne sisään.. Sain sitten aloittaa vielä kolmannenkin kuopan kaivamisen.... Artturi päätti pian siirtyä tähän uuteen kuoppaan, joten jatkoin kuopan nro. 2 kaivamista. Sitten Markus tuli siihen, joten siirryin kuoppaan nro. 1 ja kehä kiersi eteenpäin, kunne lopulta Artturi suuttui Markukselle jostain ihan turhasta ja lähti kävelemään pois ja meidän piti mennä perään.... Että ei sillä kertaa sitten saatu kuoppaa kaivettua..... :(

Lähettäjä Random

(Kaunis teinikuva ^^)

Nojoo.. Muutakin on sattunut. Artturi teloo täällä itseään kuin kunnon 5-vuotias ainakin ^^ Yhtenä päivänä se sai hienot asfaltti-ihottumat jalkaansa kun se juoksi niin kovaa uima-altaan reunalla, että eihän siinä voinut muuta kuin kaatua.. Toisena päivänä se jätti etusormensa polkuveneen käännettävien tikapuiden väliin ja tänään se löi hampaansa tuoliin ja kaatui suojatiellä..... Sellaista se pikkuihmisen elämä vain on, että kaikkea sattuu ja kokemuksista oppii.. Tosin aika paljon saa itkun kyyneleitä valua, ennenkuin sellaista kunnon järkeä alkaa päähän tulla... :D Ihan epäreilua on se..

Tänään käytiin lasten kanssa ekaa kertaa leikkimässä sisämaassa leikkipuistossa. Siellä suurinta huvia oli se, kun nostelin Artturia isoihin puihin istumaan ja siitä on muutamia kuviakin olemassa :)

Lähettäjä Random

Puut oli siellä aivan uskomattomia. Paksuja ja jykeviä ja niissä oli sellaset just oikeanlaiset kiipeämiseen soveltuvat oksat, että ois päässy vaikka ihan latvaan asti, jos olisi ollut pokkaa lähteä kiipeämään... Ehkä mä joku yö meen sinne yksin huvittelemaan, apinojen sukua kun olen ^^
Markuksenkin nostin oksille. Kyllähän lapset pitää opettaa ”esi-isien" tavoille, eikö vain? :D Itsehän en muuta Artturin ikäisenä tehnytkään kun roikuin puiden oksilla... Vielä tänään ei Artturi uskaltanut liikkuakaan puussa vaan nökötti siellä vaan aivan hiljaa ja nautti olostaan.. Jokaisessa puussa piti tottakai päästä käymään ja siinä olikin sitten nostelemista koko iltapäiväksi.. Markus kökötti noin tunnin ajan kiltisti rattaissa ja järsi kaikenlaisia leluja, joita hänelle annoin ^^
Sinne samaan paikkaan mentäisiin varmaan huomennakin, jos Artturilta kysyttäisiin, Markus menisi varmaan mieluiten ihan vaan rannalle leikkimään hiekkaleikkejä :)

Mitäköhän muuta vielä. Kävin yhtenä päivänä Miramarin ostoskeskuksessa ja siltä reissulta otin paljon kuvia ympäröivästä maailmasta. Sunnuntaina kävimme myös taas rannalla.. Siellä oli kaunista.. ;)

Yhtenä päivänä tapahtui aika mielenkiintoinen sattumus.. Oltiin siis Artturin ja Markuksen kanssa aivan merenrannassa kaivamassa kuoppaa, kun aivan tyhjästä juoksi noin 10 ruotsalaista aivan tajuttoman nättiä tyttöä siihen ihan meidän eteen mereen roiskuttaamaan vettä toistensa päälle, hyppimään ja pitämään hauskaa.... Mietin siinä sitten, että jaahas.. Tällaista tänään :D Ei mikään huono homma ole olla täällä au pairina.. Tytöt sitten siitä katosivat jonkin ajan päästä ja aloin miettiä, että mikäköhän piilokamerajuttu tässä oikein oli kyseessä :D Tänään näin sitten saman porukan pelaamassa pesäpalloa leikkikentän viereisellä kentällä.. Aika pieni kaupunki tää Fuengirola loppujenlopuksi.. :)

Ja jotta blogaus ei venyisi liian pitkäksi niin lopetanpa tähän :)

Muistin vihdoinkin laittaa ne vappukuvat nettiin!

2009-05-13T23:12:00.003+03:00

Onpa tää blogaamisen aloittaminen aina ihan liian vaikeeta, vaikka kun kirjoittamisen lopulta aloittaa, ei tekstin tuloa voi enää estää.. Se on kummaa.

Elikä. Tämä nyt on tämmöinen ihan ilmoitusluontoinen juttu vain kaikille ihanille ihmisille, että tonne vappublogaukseen tulee ihan kohta (10 minuutin sisällä; kello nyt 22.45 täällä) kuvia ja sitten sen jälkeen yritän kovasti kirjoittaa koosteen tapaista kertomusta näistä kuluneista päivistä, jotka on olleet kivoja :)

Kuviaa ^^

2009-05-08T21:07:00.003+03:00

Heipä hei! Kun täällä ei nyt kerran tapahdu mitään ihmeitä, niin päätinpä laittaa tänne jotain pieniä kuvia, mitä nyt on tullut otettua täällä.

Lähettäjä 2009_05_06

Altaan reunalla auringossa oli mukava loikoilla ^^

Lähettäjä 2009_05_06

Ja tässä Markuksen ihana hymy :)

Ja tässä vielä tältä päivältä:

Lähettäjä 2009_05_08

Heräsin aamulla lukemaan Galenosta. Varustukseen kuuluu iso kuppi minttuteetä, iso mahtava patonginpala <3 , muistiinpanovihko, tietokone+wikipedia käsitteiden selventämiseen, musaaa, jotta elämä voisi olla mukavempaa, Laurin macbook vieressä herättämässä ruokahaluja (tajusitteko?), vessapaperirulla jostain minulle tuntemattomasta syystä, paperi, jossa on kuva fuusioreaktorista ja sen toiminnasta (sen piirsin eilen! ^^ ) ja tietenkin kynä ja pakollinen kolmioviivotin :D

Lähettäjä 2009_05_08

Tässä vielä toisesta kulmasta :)

Tänään sain myös kunnian tehdä ruokaa, joten pistinkin sitten parastani. Kyseessä oli "Tiituksen erikoinen nro. 23" ^^ Arvatkaa ainekset. Ensimmäiseksi oikein arvannut saa papukaijamerkin! Tai no ei mulla oo papukaijamerkkejä..... Mut se saa jotain muuta. En kerro mitä :D

Lähettäjä 2009_05_08

Tämmöistä siis. Tuli sitten syötyä tuota ruokaa ihan liikaa ja nukuin kaks tuntia vaan tuossa sängyllä musiikkia kuunnellen. Oikein mukavaa ^____^

Päivä

2009-05-04T23:47:00.004+03:00

Tänään oli taas täysin normaali päivä. Tai no lähes normaali, sillä tänään me siivottiin ja Artturi oli innokas auttamaan kaikessa :)

Ööh.. Tästä päivästä ei ole pahemmin mitään erityistä kerrottavaa, mutta tässä vielä tämmöinen hauska kuvasarja, jonka Veera otti tänään :D

Näin kävi kun yritin päivän jälkeen kirjoittaa blogiin juttuja:

Lähettäjä Random

Ja näin kävi, kun yritin lukea jonkin ajan päästä Galenosta:

Lähettäjä Random

Että tämmöinen oli päivä tällä kertaa :D

Sunnuntai,lepopäivä

2009-05-04T01:31:00.002+03:00

Herättiin aamulla.. Jalat oli kipeet, mutta eivät ihan sietämättömän kipeet kuitenkaan... Aamu oli aika tapahtumaköyhä. Ei mitään tapahtunut.. :D Lauri teki ihan mielettömän hyvää thai-tyylistä kasvisruokaa ja sen syötyämme söimme vielä espanjalaisen äiteenpäivän kunniaksi jäätelökakkua, joka oli oikein hyvää.

Tämän jälkeen jätin Laurin, Veeran ja Markuksen rauhaan tekemään kotiinsa mitä lystää ja lähdin rannalla Pekan, Marittan ja Artturin seuraksi. Merellä on jo pari päivää ollut tosi hienot aallot ja nyt oli jo aikain päästä testaamaan niitä! :) Rannoilla liehuivat punaiset liput sen merkiksi, että uimavalvojat eivät ota kenestäkään mitään vastuuta.... :D

Lähettäjä 2009_05_03

Saavuin rannalle ja jonkin aikaa siinä kekkelöityäni vaihdoin kamppeet ja juoksin veteen aaltojen sekaan ! Vesi oli kylmää, mutta aaltojen kanssa taistellessa sellaiset epäoleelliset asiat unohtuivat täysin. Nautin isoista aalloista täysin siemauksin: ehkä vähän yli desin verran tuli suolavettä nieltyäkin.. :D Tuli kyllä lapsuuden aikaiset muistot elävästi mieleen, kun pääsi aaltojen sekaan piehtaroimaan.

Lähettäjä 2009_05_03

Sai juosta kohti särkyviä aaltoja, sukeltaa niiden ali, liitää murtuvan aallon harjalla eteenpäin, polskia ja remuta; nauttia merestä! ^^ Olin onneni kukkuloilla ja muistin erään asian, jota niin kovasti tässä meidän maailmassamme rakastan: meri!

Lähettäjä 2009_05_03

Vaikka en ihan mikään surffari olekaan, on aaltojen keskellä meressä taiteillessa jotain erityistä... Meri rauhoittaa illalla sitä katsellessa, muistuttaa omasta pienuudesta, tarjoaa hauskuutta mm. aaltojen muodossa, pitää kaunista ääntä ja miellyttävää katseltavaa ja onpahan muuten vain hauska. :D

Totanoin.. Rannalla vierähti aikaa noin kolme tuntia ja palasin sitten kotiin. Päätin kiivetä talomme katolle ja sieltä otin jonkin verran kuvia sitten. Hyvin näkyi melkein koko kaupunki ^^

Lähettäjä 2009_05_03

Jaaa... sitten loppupäivä menikin jotenkin ohi vain kaikenlaista puuhastellessa ja nyt näitä blogauksia väsäillessä. Kolmen päivän vapaaputki on nyt sitten ohi ja huomenna alkaa taas totinen työnteko lasten kanssa :D
Hyvää yötä! ^^

Kävelyretki Mijasiin

2009-05-03T20:57:00.005+03:00

Tässä nyt vähän tarinaa eilisestä Mijasin matkasta ja sen jälkeisestä ajasta.

Heräsimme siis aamulla melko aikasin, valmistauduimme lähtöön pakkaamalla mukaan 1½ litraa simaa, litran vettä, kameran, vara-akut ja muistikortin, sekä myöskin ylimääräisen paidan, pyyhkeen ja nenäliinoja, Mijasin kartan ja 4 proteiinipatukkaa.
Aamupalaksi "syötiin" proteiinipirtelöä ja sitten lähdettiin matkaan.

Ensin käveltiin Fuengirolan linja-autoasemalle, josta kulki suora tie kohti Mijasia. Ensimmäisen kilometrin aikana matkalla oli vielä kävelytietä, mutta sitten sitä vähän joko oli tai ei ollut.. Ilmeisesti kävelytien olevuus riippui espanjalaisten työmiesten työmotivaation suuruudesta ja työn tarkkuuskriteerien laadunvalvonnan hoitajien siestan kestosta... Eli siis tuntui siltä, kuin tietä tehdessä olisi ajateltu tyyliin: "ei se nyt niin tarkkaa ole onko sitä vai eikö"...

Lähettäjä 2009_05_02 - Matka Mijasiin

Siinä sitten tallustettiin välillä tien vieressä, välillä puoliksi valmiilla kävelytiellä ja joskus oli myös ihan kunnon tietäkin. Matkan alkuvaiheella jäimme ihastelemaan muunmuassa hienoa asuinaluetta, hulppeita huviloita ja ties mitä hauskoja maisemaan ympättyjä härpäkkeitä, kuten seuraavaa puoliksi valmista betonimöhkälettä, jonka joku halusi myydä pois... Kuka ostaa?

Lähettäjä 2009_05_02 - Matka Mijasiin

Matkalla oli myös hieno pihakoriste-esinemyymälä, jonka pihalta näkyi hienoa kumpuilevaa maastoa, jonne teki todella mieli lähteä kävelemään.

Lähettäjä 2009_05_02 - Matka Mijasiin

Ei mennyt aikaakaan kun sitten totesin Laurille: "Käydäänpä kurkkaamassa tuolta tien vieressä olevalta kummulta, et millasta maastoa siellä oikein on."

Lähettäjä 2009_05_02 - Matka Mijasiin

Siitä sitten menimme kummulle, löysimme sen takaa oudon valkoisen polun, joka ilmeisesti oli viemäriputken katto, ja lähdimme kulkemaan pitkin polkua. Minä pysyin polulla ehkä kymmenen metrin verran, kunnes lähdin seikkailemaan kummuille ja kukkuloille.

Siellä sitten juoksentelin iloisesti Espanjan karuilla kumpareilla ja toteutin jonkinasteista unelmaani iloiten :D Ja mikäs siinä oli hypähdellessä kun auringossa lämpöä oli varmasti yli 30 astetta.. Kiipeilimme teittömillä teillä ehkä tunnin(?) verran, kunnes oli pakko palata tylsälle tielle takaisin.

Lähettäjä 2009_05_02 - Matka Mijasiin

Kiipesimme väsyneillä jaloillamme Mijasiin. 7,5 kilometrin matkaan oli kulunut aikaa noin 2½ tuntia ja aivan ensimmäiseksi menimme ensimmäiseen vastaan tulleeseen kauppaan ja ostimme juotavaaaa: jääteetä, Aquariusta(!) ja Fantaa (parempaa kuin Suomessa ;) ). Söimme paikan päällä huimat eväämme: proteiinipatukat ja joimme ostamiamme juomia. Sitten lähdimme valloittamaan edessämme kohoavaa vuorta.

[Miten nyt tuntuu siltä, että tää blogiteksti ei tuu loppumaan ikinä?]

Ensin yritettiin löytää oikea paikka, mistä polku vuoren huipulle lähtee. Sen etsiminen ei tosin ollut kovin vaikeata, vaikka Mijasin kadut kovin sokkeloisilta ja epäselkeiltä vaikuttivatkin. Välillä tuntui siltä, että "ei tää voi olla oikee reitti", mutta aina mentiin kuitenkin oikeaan paikkaan ja lopulta pääsimme polun alkuun.

Siitä sitten lähdimme kiipeämään, ensin pääsimme pienelle kappelille, jonka molemmilta puolilta lähti polut jonnekin.. Emme tienneet ollenkaan, että miten huipulle pääsee, joten lähdimme vain kävelemään pitkin toista polkua ylöspäin.

Lähettäjä 2009_05_02 - Matka Mijasiin

Matka tuntui jatkuvan ikuisesti ja jossain vaiheessa mietittiin, että eihän nyt hullukaan jaksa tuonne asti kiivetä. Askel alkoi todellakin painaa kun oltiin jo pitkään menty ylöspäin, eikä huippu tuntunut lainkaan lähestyvän. Sitä aina ajattelee, kun joku matkailuohjelman heppu selittää, kuinka kiipeäminen on raskasta, että siinä ne nyt taas valittaa turhasta, mutta todellisuudessa olin itsekin yllättynyt, miten raskasta kiipeäminen oikein oli. Mietimme pari kertaa Laurin kanssa takaisin päin kääntymistä, mutta aina vaan jatkoimme ylöspäin huippua kohti, sillä eihän sitä voinut siinä vaiheessa enää luovuttaa ;)

Sitten löysimme toisen polun pään, joka oli siis lähtenyt myös kappelilta ja päätimme, että takasinpäin tullessa menemme siitä alas. Kiipeily jatkui, vastaan tuli muita urhokkaita ja me vain jatkoimme matkaa....... Kunnes tyhmät polut alkoivat ärsyttää kun ei päässyt ollenkaan ylöspäin ja oikasimme 2 kilometrin polkusokkelon kiipeämällä vain yhdestä kohdasta suoraan ylöspäin huipulle. Ei ollut ehkä helppoa, mutta paljon nopeampaa ja haasteellisuutensa johdosta mukavempaa :D

Lähettäjä 2009_05_02 - Matka Mijasiin

Nousun jälkeen saavuimme melko leveälle Autopolulle! ja kävelimme kohti huippua. Jaloista oli veto täysin loppu ja huippuja oli vieressämme kaksi. Toiselle korkeammalle huipulle meni pitkä polku, kun taas toinen oli vain pienen kiipeilyn takana. Valitsimme jälkimmäisen, matalamman huipun. Valtasimme sen, olimme iloisia, söimme toiset patukat ja lähdimme alaspäin kohti Mijasia.

Lähettäjä 2009_05_02 - Matka Mijasiin

Oikasimme tällä kertaa vielä pidemmän matkan kulkemalla alaspäin jyrkkää vuorenrinnettä pitkin, kunnes saavuimme taas polulle. Päätä särki, jaloista oli voima loppu ja väsytti, mutta ei ollut yhtään hengästynyt eikä jaksamaton olo. Jopa hölkättiin Laurin kanssa joitakin pätkiä alas tullessa. Oli mielenkiintoista huomata, miten lähes kaikki ajattelu ja energia kului jalkojen ohjasteluun. Oli erittäin tärkeää, että jalat menivät jokaisella askeleella oikean kiven päälle oikeaan asentoon, ettei maan vetovoima olisi vetänyt pientä ihmistä kumoon.. :D

Noh, selvisimme alas ja takaisin Mijasiin ja pienten kommellusten jälkeen (Veera oli tullut meitä vastaan Mijasiin ja emme meinanneet löytää toisiamme) löysimme linkkiin ja menimme sillä takaisin Fuengirolaan ja kotiin..

Illemmalla käytiin vielä syömässä hyvässä italialaisessa ravintolassa. Minä otin Spaghetti Carbonaraa punaviinin kera ja täytyy sanoa, että eipä ole niin hyvää pastaa tullut ikinä syötyä. "Oli ihan niin hyvää, että vei ihan kielen mennessään" kuten Artturikin osaisi sanoa :D

Illalla Galenoksen jälkeen kuolleena ja raukeana nukkumaan.. Kohti seuraavaa päivää eli tätä päivää, josta kirjoitan kohta joskus huomenna tänään?

Ja aivan loistavaa muuten, että Lauri olit ottanut näin paljon hyviä kuvia! Kiitos siitä ja myös siitä, että olit niin loistavaa matkaseuraa! ^^ Picasassa jälleen lisää kuvia :)

Vappu

2009-05-02T02:14:00.003+03:00

En jaksa nyt alkaa kelaamaan (kelata, jos tahdotte, mutta kirjoitan nyt ajatuksiani, joten se on kelaamaan.) näitä välissä olleita muutamia päiviä, koska niistä ei oikeastaan juurikaan ole mitään sanottavaa. Aloitan eilisestä vapun aatosta.

Päivä ei alkanut lainkaan normaalisti. Ensiksi lähdimme Veeran kanssa tietokonekauppaan ostamaan uuden hiiren Veeralle. Minä ostin samalla reissulla ulkoisen numpadin, jossa on myös hieno usb-hubi ympättynä, jotta voin pelata paremmin stepmaniaa tällä koneella :D Siitä menimme sellaiseen aasia-kauppaan vielä ja sitten menimme kotiin. Oli ensimmäinen kerta kun näin kunnolla Fuengirolan keskustaa, joskin tälläkin kertaa vain vilaukselta.
Tästä päivä jatkui normaalisti. Hain Artturin kotoaan ja lähdimme yhdessä rannalle puuhastelemaan perinteisiä leikkejä. Siellä oli rannalla joku hassu espanjalainen vanha täti ja pieni tyttö, joka halusi välttämättä leikkiä kaikilla Markuksen ja Artturin leluilla. Yritti jopa kädestä ottaa... Tästä ei Artturi tykännyt ollenkaan ja piilottikin hienon uuden traktorinsa hämähäkkitelineen puolivälissä olleelle tasanteelle, jotta tyttö ei sitä sieltä saisi. Sinne traktori sitten jäikin telineen keskelle, eikä sillä sitten leikkinyt kukaan.. (parempi vaihtoehto?)

Noh, jokatapauksessa sitten me menimme takaisin kotiin, kävimme ostamassa ilmapalloja, söimme ja Maritta paistoi munkkeja. Simat olikin jo valmiina ja ruoan jälkeen juhlistimme vappua siis munkein ja simaa juoden. Oikein oli mukavaa. Myöhemmin avasimme vielä kuohuviinipullon ja illemmalla katsoimme vielä Laurin ja Veeran kanssa erästä sarjaa, josta täällä jo jotain puhuinkin, nimittäin Slow Dancea. Vapun aatto ei ollut kummoinen päivä, mutta tämä päivä oli. :)

Heräsin kymmenen aikaan hyvin nukutun yön jälkeen epätavallisen virkeänä uuteen aamuun ja vapaapäivään. Sain ottaa epätavallisen pitkän suihkun, jonka jälkeen tarkoituksenamme oli lähteä syömään aamupalabuffettia Don Q -nimiseen buffetravintolaan.

Lähettäjä 2009_05_01

Tulimme kuitenkin paikalle niin myöhään, että päätimme jättää lystin väliin ja lähteä rannalle ottamaan aurinkoa ja uimaan. Kävelimme pitkin Fuengirolan rantakatua pitkän matkaa ja näimme matkalla mm. venytteleviä capoeiran harrastajia, jotka eivät millään meinanneet aloittaa esitystään, vaikka odottelimme sen alkua varmaan (valehtelematta) 15 minuuttia.

Lähettäjä 2009_05_01

Menimme sitten sellaiselle mukavalle Rhondan rannalle. Levitimme ison viltin maahan ja minä syöksyin samantien jäätävän kylmään mereen!

Lähettäjä 2009_05_01

Oli elämäni ensimmäinen kerta Välimeressä ja viihdyinkin siellä sitten pitkän tovin, aalloista, suolasta, näkymistä ja olemisesta nauttien. (näin jälkeenpäin ajatellen en saata ymmärtää miten kestin olla niin pitkään niin kylmässä vedessä. Hain Laurinkin tämän jälkeen mukaan uimaan ja vesi tuntui aivan jäätävältä. Ekalla kerralla se oli ollu mukavan pisteliästä vain :D )

Lähettäjä 2009_05_01

Sitten otimme aurinkoa ja lähdimme kolmen aikaan poies, kohti ruokapaikkaa. Rannalla meni aikaa siis noin kolme tuntia. ^^

Lähettäjä 2009_05_01

Lähdimme tästä sitten kotiin vaihtamaan vaatteita ja sitten syömään. Olimme päättänee, että kun emme kerran olleet ehtineet aamiaisbuffetille niin menisimme sitten syömään Don Q:hun lounasbuffetin ja näin sitten teimmekin.

Lähettäjä 2009_05_01

Ruokaa oli ties minkälaista. Salaatteja, lihaa ties missä muodossa, kananugetteja, mustekalaa, paellaa, spagettia, pitsoja, herkkumunakasta, chili con carnea, herkullisia herkkusieniä, toisenlaista kanaa.... <3 ja jälkiruoaksi oli hedelmiä, leivoksia, kermajäätelösössöjä ja vaikka mitä ihanaa ^^

Lähettäjä 2009_05_01

Koko lysti maksoi vain 7,50/henki. Ei ollut kallista ja jos verrataan aterian laatua vaikka Raxiin, niin eipä kyllä ole paljon hyvää sanottavaa Raxin puolesta... (paitsi sipulirenkaat <3)

Sitten lähdimme kävelemään kohti Sahelin (?) linnaa läpi keskustan. Nyt sain ensimmäistä kertaa nähdä keskustaa rauhassa.

Lähettäjä 2009_05_01

Kävimme katsastamassa kaupungin pääkirkon ja kävelimme pieniä katuja pitkin houkuttelevan herkkupuodin ohi hienolle isolle leikkipuistolle, jossa Markus oli aivan intona keinumassa jousitetulla keinuhöskällä (mikä kumma se on?)

Lähettäjä 2009_05_01

Siitä kävelimme rantaan, josta Lauri, Veera ja Markus lähtivät kävelemään kohti kotia, mutta minä jatkoin matkaani vielä Sahelin linnalle asti ja siitä vähän ohikin.

Lähettäjä 2009_05_01

Tarkoituksenani oli kokeilla vähän juoksemista pitkästä aikaa. Olin kantanut koko reissun ajan juoksukenkiä mukanani ja vaihdoin ne jalkaan ja lähdin matkaan kohti kotia. Matkaa ei ollut kuin vajaa kolme kilometriä, mutta sain silti hyvän hien päälle, kun ihmisten täyttämillä kaduilla oli pakko juosta kokoajan niin kovaa kuin jaksoin, ettei kukaan vain ihmettelisi, että "miksi tuo juoksee noin hiljaa..?" :D Jalat tuntuu olevan nyt taas paremmassa kunnossa eikä mihinkään tullut mitään kipuja nyt tällä kertaa. Oli aivan mahtavaa käydä kotiin tultuani uimassa pihan uima-altaassa. Kun hyppäsin altaaseen, tuntui kuin olisin hetken aikaa leijunut satumaisessa euforian tilassa aina siihen asti, kunnes pulpahdin pintaan.. Voisinpa aina kotona Suomessakin tehdä juoksulenkin jälkeen samoin :D

Illalla sitten vielä jatkoimme Slow Dancen katsomista, jonka jälkeen lähdin käymään ulkona vielä tuossa yhden aikoihin yöllä, kun merellä kuului olevan niin hienot kovat aallot. Ja olihan siellä! Harmi ettei ollu kameraa mukana, sillä koko kaupunki ja kaikki näytti tosi hyvältä... Täytyy myöntää, että oon kyllä ihan uskomattomassa paikassa tällä hetkellä! <3 Kiitos siitä Laurille, Veeralle, Pekalle ja Marittalle! Aivan mahtavaa.

Laitan kuvia varmaan näistä päivistä huomenna tai ylihuomenna (tai viikon päästä... :D ) tähän samaan blogaukseen ja sitten sinne picasaan myös, kun nyt on niin myöhä jo, että en jaksa alkaa kikkailemaan. Huomenna lähdetään aamulla Laurin kanssa kävellen/juosten Mijasiin katselemaan kauniita maisemia. Siitä sitten lisää silloin ;)

2009-04-28T20:12:00.002+03:00

Onpa nyt aivan täysin kyllä mehut puristettu meikäläisestä... Oon nyt kahtena aamuna, eilen ja tänään, onnistunut heräämään jo melko aikasin ja oon sitten aamut lukenut vain Galenosta. Käyhän se näinkin... Päivät on rutinoitunut tosi tehokkaasti jo täällä ja tässä tämmöinen perinteinen päiväjärjestys:

Aamulla herään 7-9 aikoihin ja suoritan pakolliset aamutoimet ja ehkä vähän luenkin. Sitten vaihdan ehkä Markukselta tämän herättyä vaipat, ellei Veera sitä tee. Saatan myös syöttää aamupuuron Markukselle.. 10 aikaan tulee yleensä Artturi ja Maritta tänne meille ja me lähdetään siitä sitten Markuksen ja Artturin kanssa rannalle leikkimään. Olemme ulkona 3-4 tuntia ja tulemme sitten takaisin kotiin. Artturi välipalalle ja Markus päiväunille. Siinä sitten leikitään Artturin kanssa kaikenlaista, joku tekee ruoan, ehkä minä ja sitten ruokailun jälkeen alkaa minun vapaa-aikani.. Oikein mukavaa, välillä puuduttavaa ja joskus ihan kivaakin on täällä touhuilu.
Kaikenlainen yleinen auttaminen kaikessa mahdollisessa kuuluu myös siis toimenkuvaani. Oon tämmöinen jokapaikan orja täällä kello kuuteen asti.. Ehkä joskus vähän myöhempäänkin...

Mutta nyt vähän näistä menneistä päivistä.. Eilen ei sinänsä tapahtunut oikein yhtään mitään. Olimme merenrannalla ihan meren vieressä leikkimässä ja kaivamassa isoja kuoppia aamupäivän, iltapäivällä yritimme Artturin kanssa vähän uida, mutta vesi oli niin kylmää, että päädyin sitten vain etsimään vedestä Artturin sinne heittämiä kiviä. Ilta menikin sitten jotenkin mysteerisesti ohi. Katsottiin Planet Earthia, löysin kaikki ihanat vanhat Stepmania-biisit Laurin ulkoiselta kovalevyltä ja pelasin sitä intona jonkin aikaa... idlasin.. ja tosiaan jouduin sitten mukaan myös siivoamaan kämppää. Sekin eilinen siivous on kyllä nyt taas osoittautunut aivan turhaksi kun koko kämppä on nyt taas aivan sotkussa... Lapset <3

Ömm.. Sitten tämä päivä. Aamulla menimme taas hiekkarannalle aivan meren ääreen ja lupasin rakentaa Artturin kanssa aivan tosi ison hiekkalinnan ja sen sitten teimmekin.. Minä rakensin ja Artturi sähläsi vieressä ja saimmekin sitten jopa jotain aikaan. Linnassa oli Artturille ja Markukselle molemmille omat lokerot, jotta pojat eivät kävisi toisiinsa käsiksi ja siellä molemmat viihtyivätkin hyvin todella pitkään. Viivyimme rannalla puoli kahteen asti eli taisi tulla ihan uusi ennätys tässä rantaoleskelussa.

Iltapäivä meni kaaoksen vallitessa. Tai ainakin itselläni oli melko kaoottinen ja jaksamaton olo. Rakensimme Artturin kanssa duploilla kaikenlaista hienoa Markuksen nukkuessa päiväuniaan. Teimme tosi ison ylikulkusillan, jonka päälle pääsi myös hienolla hissirakennelmalla. Se on mielenkiintoista, mitä kaikkea duploista voikaan tehdä kun on isompi ja tajuaa enemmän ja osaa.. Mutta eipä tässä nyt muuta. Syötiin, juotiin ja nyt on jotenkin taas aikaa kulunut ihmeellisesti vaikka kuinka paljon..

Tuntuu kyllä nyt, että ei näistä päivistä oikein mitään ihmeellistä kirjotettavaa oikein irti saa. Pitäisi ehkä alkaa jossain välissä monipuolistaa aiheita ja kirjoittaa kaikesta muustakin kun ihan vain tästä hienosta pakomatkasta.

Kiinnostaisikohan ihmisiä lukea Galenoksesta tekemiäni muistiinpanoja, kun kohta aloitan lukemisen uudestaan? :D (130 sivua jäljellä!!)

Ensimmäinen vapaapäivä

2009-04-26T23:35:00.004+03:00

Olen nyt innostunut näistä "ensimmäinen sitä ja tätä" otsikoinnista.. Kertonee jotain myös mun aivan loistavasta mielikuvituksesta..

Tosiaan lauantai-iltana ja yöllä kävimme mielenkiintoisia keskusteluja aina iltaviiteen asti ja siitä johtuen herääminen venyi aina yhteentoista asti.. Mutta sillä ei loppujenlopuksi aivan hirveästi ollut merkitystä, sillä ulkona satoi vettä aina iltaseitsämään asti (vai väliviivalla ilta-seitsämään?)

Ei tullut paljon mitään koko päivänä tehtyä.. Katsoimme elokuvadokumenttia viljaympyröistä (crop circles) ja pohdimme niiden olemusta. Ilmeisesti ainakin osa on ihmisten tekemiä, mutta joidenkin alkuperästä jäi vielä kysymysmerkkejä leijailemaan ilmaan.

Sitten juotiin pirtelöpäivälliset (O______O Apua! ) ja menin lukemaan Galenosta jälleen ja sitten nukkumaan päiväunia itsekin ^^ .. Heräsin siinä kuuden jälkeen ja lähdimme seitämältä kiertelemään vähän Fuengirolan katuja.

Lähettäjä Tiitus

Kävimme läpi kymmeniä ravintoloita ja lopulta menimme syömään Restaurant Gondola -nimiseen paikkaan. Siellä tilasin 7,50 euron menuun: Alkupalaksi aivan loistavaa simpukkakeittoa, pääruoaksi jotain kummaa kalaa, joka oli tosi hyvää ja jonka nimeä en nyt saa mitenkään päähäni.. Oli Habulaa tai Hubanaa tai Bubanaa.... Jotain sellaista :D Erittäin maukasta! Ruoan kanssa juotiin sangriaa ja jälkkäriksi oli vielä erittäin hyvää vanukasta. Lauri ja Veera sitten söivät jotain muita pöperöitä. Lauri söi ranskalaista sipulikeittoa, miekkakalapihviä ja jäätelöä ja Veera söi Spagettia, Porsaan kylkeä ja jätskiä myöskin.. Täytyy sanoa, että itelläni oli kyllä aivan loistava yhdistelmä ^^

Lähettäjä Tiitus

(Markus oli innokas juomari ^^ )

Sitten käveltiin rauhaisaa rantatietä pitkin kotiin ja pullotettiin vappusimat ja nyt olen tässä.. Miettimässä, että mitäköhän kummaa sitä oikein vielä keksisi tähän kirjoittaa.. Täytyy sen verran sanoa, että ei tämmöinen yksi vapaapäivä viikossa oikein meinaa mihinkään riittää sen rinnalla minkälaista elämä täällä on: Rannalla makoilua, uima-altaalla uintia, ravintoloissa syömistä. aurinkoaa...... :D totajoo.. Täällä on elämä ihan rentoa ja Veeran ja Laurin kanssa on mukavaa olla oikein. Välillä vähän mielenkiintoista, mutta oikein mukavaa.

Lähettäjä Tiitus

Kerrottakoon tähän vielä, että olin siinä Japani-kirjoituskisassa toinen lukiolaisten sarjassa... Oon aika yllättynyt tuloksesta.. -_- Mulla on joku kirous selvästi päällä kaikessa mitä teen :D Noh. Saanpa jokatapuksessa jonkinlaisen palkintokirjan ja kunniakirjan vaivanpalkaksi.. Ja ei sitä nyt hirveästi voi valittaa kun toinen kuitenkin olin. Tämmöinen viesti tuli postilaatikkoon: "Hei Tiitus! Jokaisen Japani -kirjoituskilpailu on ratkennut. Esseesi "Matkani Japaniin" oli hyvin kaunis ja se tuli lukio -& ammattikoululaisten sarjassa toiseksi. Onneksi olkoon!" Kaikki tulokset ovat täällä.

Mutta nyt en kyllä enää mitään lisättävää tällä hetkellä keksi, vaikka paljon olisi varmasti muutakin kerrottavaa näiltä päiviltä. Pitäisi vaan jaksaa aina joka päivä kirjoittaa niin saisi muistot tuoreina ja oikeanlaisina kirjoitettua.. Mutta eipä tässä mitään. Yritän parantaa tapani!

Välipäivät

2009-04-26T23:12:00.004+03:00

En paljoa muista näistä tässä välissä olleista päivistä, mutta kirjoitan tähän joitain pääkohtia. Aika on täällä kulunut ihan hirvän nopeaa vauhtia, enkä voi tajuta, että tämä sunnuntaipäiväkin on nyt jo aivan lopuillaan..

Poikien kanssa on päivät alkaneet sujua siis jo aivan loistavasti vaikka on kyllä vieläkin välillä vähän rankkaa niiden kanssa pitkiä päiviä jaksaa. Aamuina ollaan aina käyty rannalla kuten aikaisemminkin; milloin hämähäkkitelineellä, milloin oranssilla liukumäellä, milloin hiekanlastaustelineellä.. Artturi on jaksanut päivä toisensa jälkeen ihmetellä, kuten minäkin, hiekkaveistäjän hienoja veistoksia ja kaivinkoneen kaivamaa jätti-isoa kuoppaa (,josta ei valitettavasti vieläkään ole kuvaa..)

Lähettäjä Tiitus

Olemme myös harjoitelleet pihalla Artturin kanssa uimista. Artturi on todella innokas oppimaan uimista ja tykkää kovasti polskia vedessä, vaikka ei itsenäisesti vielä pinnalla pysykään. Kun Artturille on omat uimiset riittäneet, laittaa hän usein minut uimaan määrämiään reittejä ympäri uima-allasta.. Sen jälkeen olemme molempina kertoina menneet altaan viereen ottamaan aurinkoa melko pitkäksikin aikaa. Artturi haluaa aina tosin mennä makaamaan paljaalle kuumalle laattalattialle ja laittaa pyyhkeen päälleen lämpöä tuomaan. Että näin rankkaa on tämä au pairin arki ;) Sen vielä sanon, että olin väärässä sen suhteen, etteivätkö lapset osaisi ottaa välillä myös rennosti. Eilen Artturikin nukkui nimittäin päiväunet rankan päivän jälkeen ja minä tein aivan täysin rauhassa tehdä meille aivan ihanan liha-yassan (vaikka itse sanonkin). Olimme jopa ostaneet Dijonin oikeaa sinappia ihan sitä varten. Kaikki tykkäsivät ruoasta ja saan tästä eteenpäin tehdä ruokaa koko porukalle useamminkin :D

Tämmöistä yleistä kaikkea on täällä tapahtunut. Lauantaina oli ihan hirveä tuuli kun olimme leikkimässä rannalla. Markuksen rattaat kaatuivat kumoon ja lelukassi lähti lentämään tuulen mukana. Mitään ei kuitenkaan käynyt kenellekään eikä Markuskaan tullut kipeäksi vaikka vaatteita ei Veeran mukaan ollut riittävästi ollut päällä...... Toisaalta ei minulle muuta mukaan oltu annettu..... :D

Toissapäivän iltana menimme myös Laurin, Veeran ja Markuksen kanssa illalla rannalle istuskelemaan ja syömään jäätelöä. Heiteltiin Laurin kanssa frisbeetä, tein kärrynpyöriä ja kävelin meressä. Oli oikein mukavaa ja rentoa ihan vain olla vain ja nauttia lämmöstä ja merestä ja rannasta ja olemisesta.. Ja ah, Frisbee, mikä ihana tekosyy ruveta lapselliseksi :D (nimim. Hiekkaan on kiva syöksyä frisbeen perään.. ;D )

Lähettäjä Tiitus

Galenosta on myös tullut luettua nyt ihan kohtuullisen paljon ja olenkin jo päässyt reilusti yli puolen välin! Ehkä jopa ehdin lukea sen toisenkin kerran läpi! (toiveajattelua) :D

Niin ja vielä voisin todeta, että eipä ole kertaakaan onnistunut vielä aikaisin herääminen....Ei vain jaksa ikinä vaivautua nousemaan aikaisin, vaikka niin saisinkin lisää omaa aikaa :D

(Ja lisää kuvia edelleenkin on siis täällä.)

2009-04-23T00:15:00.002+03:00

Tänään ei siis herääminen onnistunut ollenkaan taaskaan kun oli mennyt ilta myöhään, kuten taitaa mennä tänäänkin.... Tästä tulee nyt ihan vääränlainen jatkuva kierre päälle........... Mutta kuitenkin. Kävin siis uimassa heti herättyäni. Vesi oli aamulla vähän kylmää, mutta kyllä varmaan vartin verran siinä uiskentelin velvollisuuksiani vältellen.

Sitten tulin takaisin ylös ja sain samantien Markuksen vastuulleni, kun Veera lähti lähileipomoon ostamaan Croisantteja ja patonkia O____O Siinä oli pala taivasta mukana, kun söi aamupalalla uunituoreita Tosi Isoja voisarvia mielettömän hyvän mangonektarin siivittämänä ^^ Mietinkin tässä, josko sitä jaksaisi alkaa vaikka joka aamu käydä siellä leipomossa ostamassa jotain vastaavaa; sieltä saa kuulemma rusinapulliakin!

No siinä sitten aamupalan jälkeen lähdettiin Markuksen ja Artturin kanssa nyt ihan ensimmäistä kertaa ihan vain kolmestaan rannalle. Tällä kertaa mentiin sellaiselle oranssille liukumäelle leikkimään. Markus aloitti melkein samantien juoksusäntäilynsä ja Artturi alkoi kaivamaan kuoppaa. Meinasin tämän 2½-tuntisen aikana menettää järkeni aivan täysin, mutta onneksi paikalle tuli 8-vuotias espanjalaispoika Miguel, joka halusi aivan välttämättä leikkiä Markuksen kanssa ja näyttää Artturillekin temppujaan. Aluksi katsoin Miguelin toimia vähän varauksellisesti, mutta sitten osasin rentoutua ja antaa poikien rauhassa leikkiä keskenään kaikenlaista. Liukua liukumäestä ja keinua keinuissa jne. Jostain tulivat sitten Miguelin 2-vuotias söpö pikkuveli ja näiden äitikin paikalle katselemaan ja leikkimään. Ei tosin aivan helppoa ollut leikkiminen tällöinkään. Kielimuuri aiheutti vähän ongelmia ja Artturia ja Markusta tuntui vähän ujostuttavan, kun taas espanjalaiset olivat suorastaan ihanan avoimia koko ajan!

Selvisimme lopulta sitten jotenkuten takaisin kotiin välipalalle ja Markuksen päiväunille.
Artturin kanssa selvisin hyvin tehtäväkirjan kanssa muutaman tunnin ajan ja sitten aloinkin tehdä ruokaa. Alunperin tarkoituksena oli tehdä jonkinlaista yassa-tyylistä ruokaa, mutta lopulta siitä tulikin jotain aivan muuta, kuitenkin hyvää kanaruokaa. Ruoan jälkeen alkoikin sitten taas minun vapaani.

Otin taas hetken rennosti ja kävimme kaupungilla pienellä kävelyllä tavoitteenamme mennä Markuksen kanssa leikkimään, vain huomataksemme, että mereltä tuulee kovaa ja kylmästi. Palasimme sitten takaisin kotiin ja minä vetäydyin huoneeseeni lukemaan Galenosta. Lukeminen ei oikein onnistunut vaan nukahdin käytännössä samantien sängylle, enkä saanut varmaan sivuakaan luettua.. Yhdeksän aikoihin Lauri sitten herätti minut ja yritin jatkaa lukemista ja lopulta siinä yrityksessäni onnistuinkin ja luin jopa 40 sivua! :D Nyt on ehkä sitten koko kirjan vaikeaselkoisin osa-alue luettuna (näin ainakin toivon ja uskon ja luulen...!)

jah.. eipä tässä päivässä muuta.. Huominen menee varmaan aikalailla samalla kaavalla jo, mutta saa nyt nähdä mitä elämä tuo tullessaan. Nyt nukkumaan! :)

2009-04-22T23:49:00.003+03:00

Heipähei taas!

Tarkoituksenani oli tänäaamuna herätä siinä kuuden aikoihin, kirjoittaa blogia, lukea Galenosta ja käydä ehkä rannallakin, mutta loppujenlopuksi heräsinkin vasta vähän kahdeksan jälkeen, enkä ehtinyt muuta kuin käydä uimassa. Siinä sitten blogin kirjoittaminen vähän jäi..

No nyt kuitenkin kirjoittelen jotakin eilisestä, eli Artturin mukaan menneisyydestä yleensä. Nyt kuitenkin siis ihan oikeasta eilisestä, päivästä 21.4.2009

En muista enää miten heräsin tai mitä herättyäni tein, mutta lähdimme jokatapauksessa aamulla Veeran ja Markuksen kanssa ns. hämähäkkitelineelle leikkimään aamuleikkejä. Veera oli siis mukana vahtimassa tätä ensimmäistä kunnollista vahtimiskertaa ja pian myös Artturi ja Maritta saapuivat paikalle. Sain heti samantien huomata, että näiden lasten vahtiminen ei tulisi olemaan mitään maailman helpointa hommaa, vaikka suloisia molemmat ovatkin.

Markuksella ensinäkin on paha tapa yrittää lähteä kaduille kävelemään. Heti kun silmä välttää, ja vaikka ei välttäisikään, lähtee Markus juoksemaan kohti ihmisiä viliseviä katuja. Häntä saa siis jatkuvasti kanniskella takaisin vahtimisetäisyydelle. Markus myös heittelee päänahkaansa suojaavaa hattua jatkuvasti pois päästään ja sitäkin saa jatkuvasti olla takaisin päähän laittamassa. Artturi puolestaan muuten pärjää hyvin omissa leikeissään, mutta hermostuessaan alkaa vähän kiusata Markusta, eikä yhdessä leikkiminen oikein suju. Ei sitten millään. Markus ei saa tehdä tätä eikä sitä... Näiden olosuhteiden vallitessa onkin turvallisempaa pitää pojat pienen välimatkan päässä toisistaan.. Toisaalta se, että Markus vaatii niin paljon huomiota leikkipaikalla, johtaa siihen, että Artturi joutuu leikkimään leikkejään aika paljon ihan yksikseen, vaikka kovasti yritän häntäkin huomioida niin paljon kuin vain saatan.

Muuten poikien kanssa leikit sujuivat hyvin ainakin vielä ensimmäisenä päivänä kun meitä hoitajia oli paikalla peräti kolme kappaletta! Heittelimme Artturin kanssa frisbeetä ja hiekalla täytettyjä sukkia (:D), kaivoimme tunnelin jonka valmistamiseen kävimme merenrannassa hakemassa ämpärillä vettä.

Tähän välihuomioita: Eilen aamulla kun heräsimme yhdeksän aikoihin, oli lämpöä varjossa jo 21°C ja se nousi päivän aikana aina 27°C:een asti. Auringossa tuli ihan jopa tosi kuuma välillä ja hiki virtasi. Niinpä olikin päivän jälkeen mukava käydä uimassa lämpimässä uima-altaassa (taas). Merivesikin on jo niin lämmintä, että siinä uiminen voisi tulla seuraavina päivinä jo kysymykseenkin.

Päivällä otin ensimmäistä kertaa esiin Artturille ostamani puuhavihkot, tai pikemminkin vain yhden niistä ja sen parissa vietimmekin aikaa sillä välin kun Markus nukkui päiväunia ja muut ihmiset mitä missäkin. Ajanviettoon kuului myös auringonotto parvekkeella ja hurjat painit Artturin kanssa; tietenkin kesken mukavan lekottelun.. :D Mikä siinä on kun eivät lapset osaa rauhassa vain nauttia olemisestaan?? Mutta jokatapauksessa. Kirjan tehtävät olivat Artturille mieluisia ja niitä tullaan varmasti tekemään tulevinakin päivinä.

Työpäivän päätteeksi syötiin vielä tosi hyvää ruokaa, nimittäin Maritta oli tehnyt todella herkullisia lihapullia ja öljyhöyrymitenlie kypsennettyjä porkkanoita ja perunamuusia. Tämän jälkeen lepuuttelin vähän itseäni. Ei vielä ihan tämä lastenhoitaminen käy niin helposti, että voisin ilman kunnollista palautumista tehdä yhtään mitään muuta..!

Siinä sitten puoli kahdeksan aikaan lähdin ulos, kävelin rannalla, keräsin kiviä ja katselin maailmaa. Oli ihanan lämmintä ja kaunista, siltä reissulta siis nuo eiliset kuvat. Päädyin sitten sellaiselle hienolle aallonmurtajalle ja sen merenpuoleiselle sivulle pieneen kivenrakoseen lukemaan Galenosta. Otin mukavan asennon, katseen merelle päin, ja melkein nukahdin, ennenkuin olin saanut sivuakaan luettua. Siinä kuitenkin sitten lähes taivaallisissa maisemissa luin ~30 sivua Galenosta eteenpäin kunnes olikin jo niin hämärää, että suuntasin askeleeni kohti kotia. Mietinpä melkein, että tästä lukemisesta pitäisi alkaa pitää jonkinlaista oppimispäiväkirjaa, mutta taidan jättää sellaisen kirjoittamisen vasta toiselle lukukerralle.

Kun sitten tulin kotiin, oli Veera ja Markus pihalla leikkimässä vielä viimeisiä iltaleikkejään, mentiin sisälle, syötiin iltapala ja mentiin nukkumaan. Lauri täällä tekee ihan hirveästi töitä. Eilenkin varmaan ilta-yhteentoista asti...

Tästä sitten siirryn seuraavaan blogaukseen ja seuraavaan päivään... Picasaan laitan kohta lisää kuvia tästä edellisestä päivästä.

Kuvia Fuengirolasta

2009-04-22T00:25:00.004+03:00

Ensin hieno panoraama koko upeasta kaupungista:

Lähettäjä Fuengirola

Pihallamme on myös hieno uima-allas:

Lähettäjä Fuengirola

Au pair -perhe :)

Lähettäjä Fuengirola

Täällä kasvaa myös palmuja :)

Lähettäjä Fuengirola

Tuolla luin Galenosta tänä iltana :)

Lähettäjä Fuengirola

V esi on kirkasta

Lähettäjä Fuengirola

Kun lähdin kotiin, alkoi tulla jo pimeää

Lähettäjä Fuengirola

Lisää tästä päivästä kirjoittelen huomenna ja lisää kuvia ilmestyy osoitteeseen: http://picasaweb.google.com/tiltsi/Fuengirola#

Ensimmäinen päivä

2009-04-20T22:43:00.002+03:00

Nyt on ensimmäinen kokonainen päivä takana ja täytyy kyllä sanoa, että nyt oon kyllä tosi rätti poikki väsynyt kuollut ja vaikka mitä! En oo pahemmin lapasia koskaan hirveästi hoitanut, joten vähän nyt väsyttää tämmöisen täysipainosen hoitopäivän jälkeen.. Sinänsä kyllä mielestäni pärjäsin ihan tosi hyvin. Muutamia hassuja tilanteita oli lasten kanssa kun en ymmärtänyt jotain loukkaantumisia ollenkaan, mutta Artturi kyllä tykkäs ihan tosi paljon kaikkea yhdessä tehdä. Käytiin mm. rannalla ihan kahestaan leikkimässä hiekkaleikkejä ja heittelemässä palloa ja kotimatkalla jäätiin pitkäksi aikaa katsomaan kun iso kaivinkone kaivoi rannalla isoa kuoppaa.

Kun tultiin rannalta takaisin kotiin, kävin taas pihalla uima-altaassa uimassa ja tällä kertaa vesi olikin jo tosi lämmintä ^^ Oikein mukavata.

Aamulla tosiaan heräsin yhdeksän aikaan siihen, kun Markus avasi huoneeni oven ja herätti mut ihmeellisellä ihanalla omalla kielellään sepostaen. Oli oikein virkistävä herätys kyllä. Sieltä se pikkuinen aika pitkään minua sitten tuijotteli ja ihmetteli, kunnes lähti kävelemään pois..

Mitäköhän vielä tästä päivästä. Markus kiipesi kerrossängyn tikkaita ihan itse ainakin kolmannelle askelmalle asti (~75 sentin korkeuteen) ja pienen tuen avulla se pääsi ihan ylös asti; melkoinen apina!

Mutta joo. Päivä on ollut rankka ja mielenkiintoinen. Paljon ei ehtinyt tapahtua, mutta paljon opin tästä elämästä täällä. Seuraavina päivinä kirjoittelen lisää ja toivottavasti saan tuolla kamerallakin kuvia otettua :)

Ensimmäinen ilta

2009-04-20T00:28:00.002+03:00

Saavuin Malagan lentoasemalle Espanjan maaperälle tuossa klo 18.30 paikallista aikaa ja kun kävelin tuloaulaan, olivat Veera, Lauri, Markus, Pekka, Maritta ja Artturi minua vastassa. Melkein sain törmätä niihin, ennenkuin kukaan huomasi saapumistani :D

Artturi oli kuulemma jo monena päivänä ollut innoissaan tulemisestani ja innostus jatkui senkin jälkeen kun olin saapunut paikalle, yllättävää kyllä :D

Juoksimme hirveällä kiireellä kentältä juna-asemalle ja kuitenkin jouduimme viitisen minuuttia junaa odottelemaan, tyypillistä säntäilyä, mutta parempi näin. Epämiellyttävämpää olisi junasta myöhästyminen ollut. 20-kiloisen matkalaukun kanssa juokseminen oli kuitenkin hauska kokemus :D

Ensimmäinen henkäys Espanjan ilmaa oli juuri sellainen kun aiemmassa tekstissä kerroin. Lämmin, pehmeä, miellyttävä, ihana..... <3>

Kun tulimme Veeran ja Laurin kotiin, menin heti ensimmäisenä pulahtamaan uima-altaaseen ja sain vedettyä Laurinkin ihan Ensimmäistä kertaa uimaan mukaan! (Aplodeja tähän)

Illalla leikittiin ja säädettiin Markuksen kanssa vielä vaikka mitä ja tutkittiin Laurin uutta maccia.. Ja juotiin teetä. Mutta nyt alkaa ihmiset olla jo aika väsyneitä eikä mullakaan oikein enää ajatus kulje niin taidanpa tästä poiketa unille. Huomenna alkaa jo lasten kanssa puuhastelu ja elämä täällä oikein kunnolla. :)

Lentokoneblogaus

2009-04-19T23:32:00.003+03:00

Lentokoneessa olen nyt.. Lennämme varmaan jossain Saksan ja Ranskan tietämillä. Lento on kestänyt sellaisen kaksi tuntia ja vielä toiset kaksi on jäljellä. Ruoka on tarjoiltu, oli oikein maukasta rosvopaistia, hyvää leipää ja aivan tajuttoman hyvää puolukka-vadelma-mansikka-vaahtoa! Sellaista on joskus toistekin saatava kyllä ehdottomasti.. Kello on nyt 17.00 suomen aikaa. Ja perillä pitäisi olla ~19.00 samaa aikaa eli kuudelta Espanjan aikaa. Nyt on kyllä ihan matkustamisen meininkiä jo tässä kyllä; oikein mukavata.. Kapteeni puuttui ajatuksiini: Ylitämme Reiniä, Kölnin kaupunki vasemmalla, Düsseldorf oikealla puolella, arvioitu lentoaika 2 tuntia 20 minuuttia.

Kävi niin huonosti tässä, että en saanut ikkunapaikkaa koneessa vaan istun käytäväpaikalla.. näin ollen en voi ottaa hienoja kuvia maisemista, mutta aika pilviseltä tuolla kuitenkin näyttää, että eipä sillä hirveästi väliä ole. Kone on yllättävänkin tyhjä; ehkä noin 1/5 penkeistä on täyttämättä.... Ja öhm.. Tottakai jokainen yksityiskohta on raportoitava..! :D Eipä tässä paljon kirjoiteltavaa ole.

Eilen illalla kun tulin mummolaan, oli sauna jo valmiina odottamassa. Saunoin rauhassa, syötiin iltapalaa ja sitten aika pian meninkin jo nukkumaan. Aamulla heräsin jo yhdeksältä katsomaan formuloita netistä. Oli hieno sateinen kisa ja kisaa katsoessani unohdin aivan täysin, että muutaman tunnin päästä istuisin jo koneessa matkalla kohti tuntematonta.. Vaari teki ruoaksi hyvää lihamureketta, jota syötiin perunoiden kera. Salaatinkastikkeessa oli erikoista tryffeliöljyä, joka antoi kastikkeelle hyvän voimakkaan valkosipulimaisen tryffeliaromin. Jänskää.

Noh, sitten vaari heitti mut kentälle ja menin siitä lähtöselvitysten ja kaiken mahdollisen läpi sitten ja lähtöaulaan odottamaan. Turvatarkastuksessa ihmettelivät kun oli oikein kaksi tietokonetta mulla mukana :D Laurin uusi hieno macci ja oma uusi hieno Samsungin minikone, jolla nytkin tässä kirjoittelen.. Jees.. Eipä tässä muuta. Lennon aikana oon lähinnä vain syönyt, lukenut Galenosta (Hyvä minä!!!) ja nyt sitten kirjoittanut tätä tekstiä musiikkia samalla kuunnellen. Oikein rentoa 2h15min vielä jäljellä.. Taidanpa ottaa tästä jonkun hyvän kirjasen esille ja jatkaa lukemista. Wihiiiii, Espanjaaaaaaaan! ^^

Kello 18.16

Katsoin jakson Slow Dancea ja yritin sen jälkeen lukea vähän kirjaa, mutta ei oikein tahdo jaksaa enää tehdä mitään kun väsyttää... Penkkikin on mulle vähän turhan ahdas niin ensaa jalkoja oikein mukavaan asentoon enkä voi nukkua, tyhmää.. Isommat koneet on enemmän mun mieleen kun niissä on enemmän tilaa. Pitää joskus koittaa matkustaa bisnesluokassakin, se vois olla siistiä kun on kaikilla paljon tilaa ja omat penkin jne. Ehkä sitten kun oon lääkäri ja saattaa olla rahaakin. Nyt siihen ei kuitenkaan vielä vuosiin oo varaa, joten on kai tyydyttävä ihan vain tämmöseen peruslentoiluun :) Ikkunasta näkyy vain pilviä ja ollaan varmaan jossain Etelä-Ranskan – Pohjois-Espanjan tietämillä. Kohta perillä! Saan nähdä Markusta ja Lauria ja Veeraa! ^^

Pahoittelen kuvien puutetta........

Junablogaus

2009-04-18T22:02:00.005+03:00

Nyt lähti juna kohti Helsinkiä liikkeelle. Kello on 17.37 ja Jyväskylä jää kauniina taakse.. Kuokkalan silta ja vesitorni näyttäytyvät kauniina sinistä taivasta vasten kirkkaassa auringon valossa. Onnistuin tietenkin saamaan itselleni paikan, jossa saan istua selkä menosuuntaan koko matkan :D Perinteistä tuuriani, mutta en mä oikeestaan ees tiedä, että onko tää edes niin paha juttu ollenkaan :) Ihan mukavaa. Tältä näyttää nyt Jyväskylä tänä viimeisenä päivänä: aurinkoa, pieniä pilvenhattaroita siellä täällä ja harmaan-ruskehtavan vihreitä ruohokenttiä. Lunta ei enää paljonkaan ole, mutta jäät peittävät vielä järviä..Jostain ovat lokit löytäneet kuitenkin sulankin kohdan jäven jäältä. Nyt mennään ensimmäiseen tunneliin ja vauhti hidastuu jostain syystä.. Noh, tärkeintä on kuitenkin se, että jossain vaiheessa pääsen perille Helsinkiin ja Espooseen ja mummolaan. Lähtö on huomenna klo. 14.40. Aika jännää.

Vähän ovat ajatukset lähdöstä olleet sekavia kun kaikki tuli niin yllättäen. Tiistaina 14.4. siis Veera soitti iltapäivällä minulle ja kysyi, josko voisin tulla hoitamaan Markusta ja Artturia heille Espanjaan noin kuukauden ajaksi.. No siinä sitten mietin asiaa päivän verran ja keskiviikkona sitten ilmoitin, että matkaan voisin lähteä. Kuka hullu nyt jättäisi ilmaisen Espanjan matkan käyttämättä? Toisaalta olisi ollut ihanaa nähdä kaunis kevät Suomessa ja nauttia vaan olostaan kotona, katsoa kuinka kylvämäni chilit, kurpitsat ja tomaatit kasvavat ja olisi ollut ihanaa tehdä kevättöitä pihalla, rakentaa ikkunan alle pieni peltolaatikkoastiahärpäke tomaateille ja chileille ja vaikka mitä muuta.. Mutta vastapainona Espanjan kesäinen auringonpaiste, valkoiset hiekkarannat, meri, Laurin, Veeran ja Markuksen näkeminen ovat kyllä myös mahtavia asioita. Suomen kevät on kuitenkin tullut nähtyä jo niin monta kertaa, että on aikakin viettää kevättä jossain muualla.

Asioita, jotka kuitenkin vähän mietityttävät ovat esimerkiksi se, miten pärjään lasten kanssa.. Kyllähän minä lapsia olen aika paljon hoitanut milloin missäkin, mutta en näin suurissa määrin ja pitkiä aikoja. Menen ikäänkuin au pairiksi tuonne, ihan hauskoja kokemuksia on varmasti kuitenkin luvassa. Sitten sitä olen kanssa miettinyt, että mistä löytyy aika pääsykoekirjojen lukemiselle..? Ei minulla toki ole vielä tänä vuonna mikään pakko lääkikseen opiskelemaan päästä, koska armeija on kuitenkin seuraavaksi edessä, mutta olisihan se toki mukavaa, jos sisälle heti pääsisi.

Muttamutta.. Kovasti odotan kyllä sitä tuoksua ja lämpöä, joka minut huomenna Espanjassa vastaanottaa. En ole koskaan käynyt Espanjassa, mutta Portugalissa kyllä, ja oletan olotilan olevan jotain samankaltaista.. Siinä on jotain erikoista; lämpimän asfaltin tuoksua, lämmön tuoksua, kuivuudenkin tuoksua, meren tuoksua..... Se tuo minulle mieleen jotenkin erikoisesti myös Senegalin. Jotain samaa siinä on. Mutta enpä hehkuta vielä enempää ennenkuin perille pääsen. :D

On myös ihanaa ajatella, kuinka aamulla voisi käydä uima-altaassa uimassa, kuivatella aurinkotuoleilla ja lähteä sitten rannalle lasten kanssa leikkimään. Myös ajatus Galenoksen (lääkiksen pääsykoekirja) lukemisesta aurinkotuolissa maaten tuntuu ihanalta.

Jotenkin jännältä tuntuu myös se, että Veera tosiaan soitti tästä asiasta päivää ennen kuin sain tuloksia Japani-aiheisen kirjoituskilpailun tuloksista, jossa voittajalle oli tarjolla viikon matka Japaniin. Tiesin siinä vaiheessa, että tekstini oli yltänyt kymmenen parhaan joukkoon ja että minulla näin ollen oli mahdollisuudet jopa koko homman voittoon.
Veera siis ikäänkuin tässä antoi minulle toisenkin vaihtoehdon: jos en voittaisikaan Japani-kilpailua niin voisin silti lähteä Espanjaan, ei paha, ei ollenkaan paha. Mietin asioita yön aikana ja tulin siihen tulokseen, että minua ei oikeastaan enää haittaisi ollenkaan, jos en kisaa voittaisi. Sitä ennen voittaminen oli tuntunut jotenkin välttämättömältä, koska halusin päästä jotenkin pois Suomesta rentoutumaan ja irrottautumaan arjesta ennen inttiin menoa.
Kilpailua en siis voittanut enkä vielä tiedä monesko lopulta edes olin.. Luultavasti toinen, koska se jotenkin kuvastaisi tätä viimeaikaista tuuriani hyvin.. Tieto lopullisesta sijoituksesta tulee kuitenkin ilmeisesti 24. päivä tätä kuuta ja saan hyvästä suorituksesta ainakin kunniakirjan ja lahjakortin Tokyokanin myymälään Helsinkiin. :)

[OT]Nyt saavuttiin jo Jämsään ja kello on 18.07...... Taidan keskeyttää kirjoittamisen hetkeksi ja yrittää napsia jotain hienoja kuvia vielä täältä ihanasta kauniista Suomen maasta.... <3>

Kaunista...otin nyt muutamia kuvia.. mentiin Päiväkummun ohi ja ehdin siitäkin napata nopean otoksen - hienoa... :D

Tjoo.. Katsoinpas nyt ensimmäisen jakson Slow Dance -nimistä dorama-sarjaa ja se vaikutti tosi hyvältä. Nyt on kello jo 19.16 ja junan vauhti on 200km/h ja suunta kohti Helsinkiä., 10 minuuttia ollaan ilmeisesti myöhässä, mutta eipä tuolla oikeastaan oo mitään väliä.. Oon kyllä sitä mieltä, että nää Suomen perusjunat on ihan riittävän nopeita tämmöiseen mukavaan ja leppoisaan matkustukseen. On kiva kirjoitella kaikkia ajatuksiaan matkalla, katsoa maisemia, elokuvia ja videoita, lukea ja tehdä ihan vaan kaikenlaista mukavaa ilman mitään paineita. Mukavaa on matkustus ja Pendolinot on kivoja! :D On tää 200km/h:kin nopea vauhti nimittäin. Ja voittaa autolla matkustamisen 100-0, kun täällä on oikein vessakin. ^^ [/OT]

Uusi alku

2009-04-18T00:19:00.001+03:00

Hei ihminen!

Aloitanpas nyt täysin uuden blogin täysin uudelta pohjalta. Syyt uuden blogin aloitukselle ovat moninaiset, mutta suurimpana syynä lienee ihmisten tottuminen siihen ajatukseen, että Tiituksen blogi ei koskaan päivity eikä sinne koskaan tule mitään uutta. Tähän tullee nyt muutos!

Halusin aloittaa uuden blogin myös siksi, että tämä kevät on ikäänkuin eräänlainen käännekohta elämässäni. Lukio on takana päin, opiskelijaelämä edessäpäin. Tässä välissä on kuitenkin eräänlaista haahuilua nyt sitten luvassa..

Lähden huomenna (tänään) junamatkalle kohti Espoota ja mummolaa ja sieltä matka jatkuu sitten sunnuntaina kohti Espanjaa ja Fuengirolaa. Espanjassa sitten toimin osaavana lastenkaitsijana koko loppukevään, kunnes ~22.5. olis tarkotus tulla takaisin Suomeen ja tehdä viimeiset valmistelut Tampereen lääkiksen pääsykokeisiin. Kesäkuun olisin vielä sitten kesätöissä hautuumaalla ja sitten heinäkuun alussa lähtisinkin jo kohti Kainuun prikaatin suloisia parakkeja, eli inttiin..

Siitä ja kaikesta muusta olisi tarkoitus kertoilla kaikenlaista tässä blogissa.

Tämä oli alku - seuraavaa tekstiä kirjoitan varmaankin junassa, kunhan ensin tajuan, minne tässä nyt oikein ollaan lähdössä.