Ensimmäinen päivä

Nyt on ensimmäinen kokonainen päivä takana ja täytyy kyllä sanoa, että nyt oon kyllä tosi rätti poikki väsynyt kuollut ja vaikka mitä! En oo pahemmin lapasia koskaan hirveästi hoitanut, joten vähän nyt väsyttää tämmöisen täysipainosen hoitopäivän jälkeen.. Sinänsä kyllä mielestäni pärjäsin ihan tosi hyvin. Muutamia hassuja tilanteita oli lasten kanssa kun en ymmärtänyt jotain loukkaantumisia ollenkaan, mutta Artturi kyllä tykkäs ihan tosi paljon kaikkea yhdessä tehdä. Käytiin mm. rannalla ihan kahestaan leikkimässä hiekkaleikkejä ja heittelemässä palloa ja kotimatkalla jäätiin pitkäksi aikaa katsomaan kun iso kaivinkone kaivoi rannalla isoa kuoppaa.

Kun tultiin rannalta takaisin kotiin, kävin taas pihalla uima-altaassa uimassa ja tällä kertaa vesi olikin jo tosi lämmintä ^^ Oikein mukavata.

Aamulla tosiaan heräsin yhdeksän aikaan siihen, kun Markus avasi huoneeni oven ja herätti mut ihmeellisellä ihanalla omalla kielellään sepostaen. Oli oikein virkistävä herätys kyllä. Sieltä se pikkuinen aika pitkään minua sitten tuijotteli ja ihmetteli, kunnes lähti kävelemään pois..

Mitäköhän vielä tästä päivästä. Markus kiipesi kerrossängyn tikkaita ihan itse ainakin kolmannelle askelmalle asti (~75 sentin korkeuteen) ja pienen tuen avulla se pääsi ihan ylös asti; melkoinen apina!

Mutta joo. Päivä on ollut rankka ja mielenkiintoinen. Paljon ei ehtinyt tapahtua, mutta paljon opin tästä elämästä täällä. Seuraavina päivinä kirjoittelen lisää ja toivottavasti saan tuolla kamerallakin kuvia otettua :)